torstai 28. tammikuuta 2016

Vastatuuli

Sitä edelleen miettii. Miten eri tavalla asiat voisivat olla. Miten niiden pitäisi olla. Huonoimmassakin tapauksessa mun olisi pitänyt saada paperit ulos viime kuussa. Nyt olisin hoitovapaalla töitä etsien, ehkä mun suurin huoli olisi löytyykö töitä.

Sen sijaan  mä olen taas tilanteessa, että leukemia vetää pidempää kortta. Luuydinnäyte näytti tautia 0,01%. Eli se ei ole nolla. Nyt taas ihmetellään mitä tehdään ja yritetään päästä tuosta jämästä eroon. Uusia kokeita, odottelua, mahdollisesti huonoja uutisia, romahduksia ja lääkityksiä. Tämä alkaa olla jo jokaisella asteikolla liikaa. Liian epäreilua, liian paljon kestettävää yhdelle ihmiselle. Aina kun mä ehdin hieman rentoutua ja huokaista, raottaa ovea normaaliin elämään. Sitten näy näin.

Mä täytän tänään kolmekymmentä.

2 kommenttia:

  1. Voi perkeleen perkeleen perkele. Mää niin vihaan tätä paskatautia! Voimaa, jaxuja, tsemppiä, rakkautta, pullo viskiä, levy suklaata ja iso halaus

    VastaaPoista
  2. Kiitos, tosin viskit on luonnollisesti kielletty niinkun kaikki kiva.:)
    Mutta tällä viikolla tuli taas parempia uutisia. Tätä seilaamista tulevaisuus taitaa olla, pitää yrittää opetella elämään sen kanssa.

    VastaaPoista